Joulu lähestyy - ajatuksia kuluneesta vuodesta

Vuosi alkaa olla aikalailla taputeltu. Mielessä on taas kuluneen vuoden tapahtumia joista saan olla jälleen kerran enemmän kuin kiitollinen.

Olen myös kiitollinen itselleni.

Haluan kiittää itseäni, kun uskalsin olla rohkea. Uskalsin jättää huonon ja myrkyllisen työn ja ottaa vastaan uuden haasteen ja huomata kuinka positiivisesti se on vaikuttanut niin minuun itseeni kuin meidän parisuhteeseenkin mieheni kanssa.

Myös kiitän itseäni siitä, että olin rohkea ajoissa hakiessani apua ahdistukseeni.
Kerran olen sen jo kovaa ja ei niin positiivista kautta oppinut, että ei kannata jäädä yksin niiden asioiden kanssa ja odottaa.

Viimekuussa juhlimme viisivuotispäiväämme. En antanut mies paralle vaihtoehtoja ja menimmekin sitten ravintolaan juhlistamaan.
Oli ihanaa enkä voisi olla kiitollisempi siitä, että minulla on hänet. Kumppani, paras ystävä (yksi niistä), tukipilari ym. Mitä näitä kliseitä nyt on. Mutta totta jokainen. Voin aina luottaa siihen, että mitä ikinä päätänkin niin hän seisoo rinnallani ja kannustaen sekä opastaen eteenpäin.

Suomen itsenäisyyspäivä meni ihan vain kotona. Minulla oli tämä loppuviikko lomaa ja siinä sitten kokkailujen ohella olikin linnanjuhlat pyörimässä puhelimesta. Ei sen kummempia.

Olen myös niin iloinen siitä, että vihdoin ensimmäistä kertaa meidän koko yhdessäolon aikana saimme yhteisen loman ja lähdimme Italiaan. Paikka asuntoineen ja sijainteineen oli niin täydellinen, että otimme saman paikan ensivuodeksi myös. Tällä kertaa ensin Italiassa kaksi viikkoa ja sitten viikko kotona "palautumista" lomasta ja arjen rutiinien palauttamista. Tänä vuonna oli vähän liian raskasta palata maanantaina takaisin töihin, kun sunnuntaina illalla palattiin lomalta kotiin.
Toisaalta tänä vuonna ei ole tapahtunut paljon mitään sen suurempia, mutta silti olen pitänyt tätä vuotta mielekkäänä. Kaikki on ollut hyvin, kaikki on toiminut niin kuin kuuluukin ja toivottavasti nyt meidän inhoamat joulun pyhätkin menee hyvin. Toisaalta, miksi ei menisi. Käydään sukuloimassa ja "pitämässä hauskaa" ja sitten olenkin joulun ja uudenvuoden välipäivät töissä.

Ensi vuodelle suunnitelmissa on päästä vihdoinkin Suomeen!
Viimeksi olen käynyt suomessa ennen kuin aloitin työt - eli helmikuun lopussa! Olen kyllä siitä enemmän kuin kiitollinen ja iloinen, että siitä huolimatta olen nähnyt siskoni, parhaan ystäväni ja äitini täällä Saksassa! 
Tarkoitus oli ottaa 2 viikkoa lomaa toukokuussa, että pääsemme mieheni kanssa molemmat Suomeen ja että meillä on siellä tarpeeksi aikaa. Ei nopeaa viikon reissua jolloin meillä on vain enemmän stressiä kuin nauttimista. 
On kuitenkin kotikaupungissa käytävä moikkaamassa mummia ja haluaisimme päästä myös pitkästä aikaa mökille - oi kuinka onkaan ikävä mökille.

Muutoin ei olekaan sen kummempia suunnitelmia. Mennään samalla kaavalla kuin tämäkin vuosi. Päivä kerrallaan ja katsotaan mitä elämä tuo tullessaan. 
Luultavasti mieheni siskoa ajattelin raahata mukanani erinäisiin paikkoihin joita haluan nähdä, mutta miehelläni ei ole mielenkiintoa sellaisiin aktiviteetteihin (mm. eläintarhaa, pieniä vaelluksia ym.)
Myös jos siskoni kanssa saadaan taas minun vapaani ja hänen lomat sattumaan kohdalleen niin hän tulee taas toukokuussa käymään täällä ja ajattelin, että myös hänen kanssaan mennään käymään jossain eläintarhassa.

Katsotaan siis, että miten ensivuosi lähtee menemään ja mitä se tuo tullessaan. Toivottavasti hintojen laskemisen asuntojen kohdalla, että saisimme hieman isomman asunnon pienellä takapihalla ja toivottavasti autot pysyy kunnossa ja me pysytään terveinä. Siinä olisi toivelista ensivuodelle.

Toivotan kaikille lukijoille oikein ihanaa joulun aikaa ja hauskaa uuttavuotta! Olkaahan varovaisia jos raketteja ammutte - suojalasit ja välimatka! 
Palaan blogin äärelle luultavasti vasta sitten ensivuonna.