Hyvä päivä

Tänään on sellainen. Hyvä päivä. Se tuntuu aika hyvältä.
Vaikka eilinen oli todella ahdistava. 

Aloitin aamuni kahvilla, ihan niin kuin joka aamu. Sain pestyä koneellisen pyykkiä ja olen jo tyhjentänyt jopa astianpesukoneen ja imuroinut. Ihmeiden aika ei siis ole ohi!

(Tältäkö siis se normaali olotila tuntuu? En enää muista...)

Kun on hyvä päivä niin vähän jaksaakin touhuilla, meinasin käydä tänään kaupassakin. No oikeastaan pakko käydä, koska jääkaapin valoa ei voi laittaa kahvin sekaan.

Tuntuu, että kun on tällainen hyvä päivä niin siitä ei ole juurikaan edes mitään kerrottavaa. Muuta kuin, että tuntuu ihan mukavalta ja kiva, että saa vähän tehtyä niitä kotiaskareita jotka on pakollisia ilman, että ne tuntuu olympiatason urheilusuoritukselta (johon en siis pysty ja siksi ne jää aina tekemättä).
Tältä siis minusta on tuntunut ennen koko tätä ahdistusta ja masennusta joka alkoi keväällä. Viimeksi silloin olen voinut joka päivä näin. Ei niin, että silloin tällöin on tällainen hyvä päivä. 

Kovin montaa tällaista oikeasti hyvää päivää minulla ei ole hetkeen ollut. On ollut joko niitä huonoja päiviä tai ihan siedettäviä päivä jotka siis lähinnä ei sisällä ahdistusta, mutta ei juurikaan silti jaksa tehdä mitään. 

Mutta tänään! Tänään on pitkästä aikaa oikeasti ihan hyvä päivä! Enkä voi sitä liiaksi hehkuttaa!
Näin se aurinko paistaa risukasaankin!

Minua ei väsytä, ei uuvuta. Ajatukset ovat suhteellisen kirkkaat eikä täynnä synkkiä ajatuksia. Minulla on energiaa. Minulla riittää kiinnostus asioihin pidempään kuin 5 minuuttia. 

Aion siis nauttia tästä olosta niin kauan kun se kestää!! 
Ihanaa päivää kaikille teille! 🌞❄💞