Terapia osa 2
Tänään oli toinen vastaanottoaika sairaanhoitajan / terapeuttini kanssa. Pidän hänestä kovasti. Hän ei ole hyssyttelijä ja voivottelija yhtään joka on todella hyvä asia. Hän kyseli tänään kysymyksiä joita en ole edes miettinyt aiemmin. Vastaukseni teki minut surulliseksi, katkeraksi ja pettyneeksi. Pohdimme tänään paljon lapsuuttani. Hän sanoi, että nyt vaikuttaa siltä, että kun elämäni on tasoittunut ja olen vihdoin oppinut avautumaan miehelleni ja luotan siihen että hän pitää minusta huolta eikä minulla tarvitse olla koko ajan langat omissa käsissäni ja kaikkien muidenkin elämät hallinnassani omani lisäksi niin nyt mieleni alkaa käsitellä lapsuuden asioita joita ei ole koskaan kanssani käsitelty. Pohdimme todella paljon asioita ja tuntui, että hän osasi kysyä juuri ne oikeat kysymykset. Jopa pelottavankin paljon niitä oikeita kysymyksiä. Vastauksia oli välillä melko vaikeaa saada mieleen ja sanottua, kun en muistanut kovin paljon tietyistä ajoista, mutta silti siitä oli ap...