Sekalaista Elämää

Olen liiankin ajoissa lentokentällä joten täällä on aikaa tarinoida! 😁 (Eli kuluttaa aikaa) On vain pakko päivittää tilannetta ja kertoa kuinka tyypilliseen tapaan minun tuurillani taas meinasi mennä kaikki perseelleen. Minusta tuntuu, että minulla on jotenkin luonnostaan huono tuuri asioiden kanssa. Kaikki edelliset 3 autoa on hajonnut käsiin, yksi koira oli jo pennusta saakka vakavasti sairas-nyt lepäilee jo kolmatta vuotta koirien taivaassa<3, nyt koiravanhus Hermu on sairas ja toivon koko ajan, että hänen tilanteensa pysyisi tällaisena eikä lähtisi pahenemaan.  Ihmissuhteista puhumattakaan. Onneksi nyt se Herra Täydellinen on vihdoin kohta taas kainalossa💕 Tai no minä hänen kainalossa.  Joskus kyllä näinkin. Onhan se toki välillä haastavaa, kun mies on melkein päätä pidempi. 😅 Noniin, siirrytään kauhun vuorokauteeni. Minun oli tarkoitus eilen ajaa isääni vastaan puoliväliin viemään koiravanhus Hermu hänelle hoitoon. Isäni sitten soittikin aamulla, että hän tuleekin m...

Sen jälkeen kun tulin julki niin on ollut aavistuksen helpompi hengittää. Varmaankin se "vapaus". Minun ei tarvitse enää salailla. Ei tarvitse keksiä hahmoja ja salanimiä tietyille ihmisille tai muunneltuja ja keksittyjä paikkoja tietyille asioille. Ei tarvitse peitellä, että meillä on kaksi ihanaa karvalasta (koiraa) Hermu ja Aiko.  Minua pelotti ensin todella paljon aloittaa tätä blogia edes anonyyminä. Ja tiesin, että jos alan pitää vain "blogi päiväkirjaa" itselleni niin menetän mielenkiintoni siihen viikossa. Kerroin vain miehelleni, muutamalle ystävälle, siskolleni ja serkulleni, että pidän blogia ja jaoin sen heille. Halusin, että he ymmärtävät paremmin ajatuksiani ja minua. Sitten kun loin Instagram tilin niin hetkeä myöhemmin äitini oli tajunnut, että minä olen blogin kirjoittaja.  Aluksi kun hän kysyi minulta niin kielsin asian, koska pelotti mutta sitten ajattelin että no mitä sitten. Sanoinkin äidilleni, että kyllä se olen minä ja ettei saa kertoa kenell...