Itsetunto edelleen pohjamudissa
Itsetuntoni on edelleen todella surkea. Kyseenalaistan kaiken oman tekemiseni edelleen - etenkin töissä. Osaanko tarpeeksi? Olenko oikeasti hyvä? Mitä minustakin mietitään jos sanoisin johonkin ei? Pidetäänkö minusta työkaverina? En tiedä, että miten kirjoittaa nyt mieleni päällä olevasta asiasta ilman, että joku tajuaa mistä puhun. Eli en edes yritä salailla asiaa - annan vain tulla. Onhan tämä kuitenkin minun blogi, minun terapiakeinoni päästää sisällä mylläävät ajatukset ja ahdistukset ulos. Tämä liittyy työhöni. Voihan se olla, että nyt taas vain minun oma mieleni temppuilee ja luo täysin vääriä mielikuvia ja ajatuksia, mutta minulle ne tuntuvat todella aidoilta. Meillä oli palaveri. Siinä käytiin ihan normaaleja ja päivänselviä asioita läpi. Parannusliikkeitä ynnä muuta. Jotka minä ymmärrän. Koen taas vain itseni huonoksi sen suhteen, että en ole tehnyt niitä kaikkia esimerkiksi viimeviikolla vaikka olisi pitänyt tehdä enemmän niitä asioita joista keskusteltiin. Mietin, että ...