Sekalaista Elämää

Oi rakas Nukkumatti. Olen ollut kiltti ja ottanut lääkkeet niin kuin lääkäri on ohjeistanut niin miksi et voi tulla ja tuoda unihiekkaa minunkin silmiini?  Miksi unilääkkeet eivät tehoa. Olen vain tuskaisen väsynyt, mutta silti en nuku kunnolla. Alan olla taas niin uupunut, raivostunut, väsynyt ja suorastaan vittuuntunut siihen, että yöni menevät päin mäntyjä.  Viime yö oli taas oikein loistava. Taas aivan omaa laatuaan. Se saakin "yksi paskimmista öistä" - mitalin.  Heräsin ensimmäisen kerran kello 2 yöllä. Väsytti, mutta en saanut unta. Piti nousta vessaan. Koirakin halusi pissalle. Käytin koiran pissalla ja menin itsekin takaisin sänkyyn. Mietin jonninjoutavia asioita. Millään niistä ei ollut mitään oikeaa merkitystä. Aivot vain lähinnä huutaa "biiduu biiduu biiduu" ja apina hakkaa lautasia yhteen. Mietin mitä se apina näyttää. Mietin minkä tyylinen torvi huutaa biiduuta.  Nukahdin. Näin painajaisia ja heräsin kello 5.00 uudestaan. Kävin taas ulkona, tällä kertaa...

Olisi tarkoitus palata töihin viikon päästä. Olen nähnyt viimeaikoina paljon työunia - eikä aina niin kivoja sellaisia. Painajaisia ja sekavia. Kuten myös viimeyönä. Stressaa työhön paluu.  Olen jo alkanut kerryttää hieman paineita työhön paluuni liittyen. Ehkä myös juuri näiden unien takia. Olen miettinyt paljon sitä, että miten työkaverit ottaa töihin paluuni vastaan? Teen helpotettuja töitä, minun ei tarvitse tehdä kaikkea. Teen myös vain 60% työaikaa eli kolme päivää viikossa. Sovimme jo aiemmin esimieheni kanssa, että saan työrauhan paremmin. Minulla on aikaa tehdä oma työni niin hyvin kun vain voin. Olen jo pitkään kokenut, että kiireen vuoksi en pysty tekemään työtäni niin hyvin kun haluaisin. Nyt saan siihen mahdollisuuden. Pelkään myös sitä, kun muistini ja ajatukseni tällä hetkellä ovat mitä ovat. Unohtelen todella paljon asioita ja keskittyminen on huonoa. Pelkään, että jos jotain tapahtuu sen takia. Unohdan tehdä jotain tärkeää. Täytyy varmaan ottaa taskuun muistilappuj...