Huonot yöt alkaa jo *piiiiip* ...

Oi rakas Nukkumatti.
Olen ollut kiltti ja ottanut lääkkeet niin kuin lääkäri on ohjeistanut niin miksi et voi tulla ja tuoda unihiekkaa minunkin silmiini? 
Miksi unilääkkeet eivät tehoa. Olen vain tuskaisen väsynyt, mutta silti en nuku kunnolla.

Alan olla taas niin uupunut, raivostunut, väsynyt ja suorastaan vittuuntunut siihen, että yöni menevät päin mäntyjä. 
Viime yö oli taas oikein loistava. Taas aivan omaa laatuaan. Se saakin "yksi paskimmista öistä" - mitalin. 

Heräsin ensimmäisen kerran kello 2 yöllä. Väsytti, mutta en saanut unta. Piti nousta vessaan. Koirakin halusi pissalle. Käytin koiran pissalla ja menin itsekin takaisin sänkyyn. Mietin jonninjoutavia asioita. Millään niistä ei ollut mitään oikeaa merkitystä. Aivot vain lähinnä huutaa "biiduu biiduu biiduu" ja apina hakkaa lautasia yhteen. Mietin mitä se apina näyttää. Mietin minkä tyylinen torvi huutaa biiduuta. 
Nukahdin.
Näin painajaisia ja heräsin kello 5.00 uudestaan. Kävin taas ulkona, tällä kertaa vetämässä hermo sauhut ja ottamassa viileää ilmaa kropalle joka oli taas tuskanhiestä märkänä. 
Menin takaisin sänkyyn. Jaa, petivaatteet myös hiestä märkänä. Taisikin olla mukavia unia siis. Otin pastillin suuhun koska makuuhuoneen kuiva ilma alkaa yskittää öisin. On muuten todella ärsyttävää. Mietin taas mitä ihmeellisimpiä asioita. 
Kuinka juuri vaihdoin lakanat ja nyt ne on pilalla painajaisten takia. Koira piti jotain mässyttävää ääntä ja yritin kuiskien "huutaa" koiralle, että lopeta. Koska olen ääniherkkä.
Imeskelin pastillia ja mietin kuinka hyvää salmiakki on.

Nukahdin.

Näin unia. Uutta painajaista joka luojan kiitos katkesi miehen herätyskellon soidessa. Ajattelin, että vaikka väsyttää aivan jumalattoman paljon niin nousen hänen kanssaan aamukahville. Onhan kello kuitenkin jo 8. 
Odottelin, että koska mieheni nousee sängyn laidalle istumaan ja laittaa valon päälle, että minä voin tehdä saman. 
Zombien lailla nousta sängyn laidalle istumaan ja elävänä kuolleena vetää housut ja sukat jalkaan ja maailman suurin HalooHesinki! huppari peittämään loput minusta. Raahaudun ihan kohta keittiöön ja kaadan pannullisen kahvia päälleni.

Säpsähdin hereille. Kiitos painajaisten. TAAS. MITÄ HITTOA NYT JO!
Hapuilin kädelläni sängyn oikeaa puolta huomatakseni, että mies on noussut jo ylös.

Mitähän kello mahtaa olla? Milloin olen nukahtanut uudelleen? Kauankohan olen nukkunut?
Miksi olen edelleen aivan kuolettavan väsynyt?

Katsoin puhelinta, kello näyttää 08.32. Nukuin siis puolituntia. Puolessa tunnissa näin taas painajaisia joiden takia heräsin.

Ah... Niin ihanaa...

Viimeyön saldo : nukuttuja tunteja ehkä... En edes tiedä. Painajaisia ja unia monta. 
Väsymysaste: sanoinkuvaamaton.

Toivottavasti ensi yö on parempi.

Kommentit