Huono päivä
Tällaisena hyvänä päivänä on ehkä parempi kertoa huonosta päivästä kuin silloin, kun on se huono päivä. Koska huonona päivänä koen etten ole mitään. Negatiivisuus ja itseinho jota koen huonona päivänä ottaa minussa vallan enkä vain saa sitä loppumaan. En halua keskustella kenenkään kanssa ääneen(edes puolisoni), koska en vain vahingossakaan tahdo olla tyly, töykeä, kiittämätön, inhottava, ärsyttävä, itsekriittinen, liian hiljainen ja niin edelleen. Pelkään aiheuttavani negatiivisen reaktion muissa ja se reaktio herkästi laukaisee minussa ahdistuskohtauksen ja yritänkin kaikin keinoin välttää konflikteja. Koska pelkään alkavani itkeä. Haluan vain olla huomaamaton. Minä, jolla on aiemmin ollut suhteellisen hyvä itsetunto on ajautunut työuupumuksen ja edellisen vuoden aikana siihen, että hyvä itsetunto on kärsinyt myös. En todellakaan pidä siitä, että mitä minä peilissä esimerkiksi näen. ("Miksi ihmeessä?! Sinähän olet todella kaunis ja hoikka!!") Rehellisesti sanottuna en tie...