Tunteiden vuoristorata
Koirani Hermu sairastui viikko sitten pahemmin kuin koskaan aiemmin.
Tästäpä alkoikin tähän päivään asti jatkuva stressi - ja se jatkuu edelleen.
Se ei tule loppumaan ennen kuin pääsen kotiin ja itse katsomaan, että mikä on tilanne.
Hermu on isälläni taas hoidossa ja tiedän kyllä, että isäni pitää Hermusta hyvää huolta ja saa annettua lääkkeet ja tottelee antamiani hoito-ohjeita mutta silti - stressi on järjetöntä.
Huoli on kova ja pelkään koko ajan sitä hetkeä, että koska Hermun kunto romahtaa uudelleen.
Painin ajatuksissani sen kanssa, että koska on se oikea aika päästää poika koirien taivaaseen.
Pelottaa ajatus, että pidänkö poikaa kivuissaan täällä vain meitä varten ja mitä jos sen kunto romahtaakin niin silloin olen ollut myöhässä.
Noh, ei siitä sen enempää. Aika näyttää ja minun täytyy ensin päästä täältä kotiin ja nähdä tilanne omin silmin ennen kuin voin oikeasti alkaa miettimään mitä teen.
Tästä tulleen stressin vuoksi se niin sanottu "se aika kuukaudesta" jäi hurjaksi yhden päivän mittaiseksi.
Että kyllä se on ihan oikea juttu, kun kaikki sanoo että stressi ynnä muut vaikuttavat kiertoon.
Olen itkenyt, olen stressannut, olen miettinyt, olen ahdistunut - olen tuntenut kaikkea mahdollista viimeisen viikon aikana.
Eikä se ole ollut helppoa.
Sain mieheltäni syntymäpäivälahjaksi muumikirjan jonka otin käyttööni "tunnevihkoksi".
Kirjaan sinne ylös tunteen jota tunnen sillä hetkellä ja yritän myös kirjata ylös syyn. Sen todellisen tunteen joka on sen ärsytyksen, ahdistuksen tai surun takana.
Välillä se on helppoa ja välillä vaikeampaa.
Pidän sinne myös pienimuotoista päiväkirjaa. Sellaisia asioita joita en voi antaa kenenkään luettavaksi.
Nyt on onneksi yksi huolenaihe vähemmän. Pääsemme mieheni kanssa molemmat palaamaan Suomeen samaan aikaan! JEE!
Yksi huolenaihe vähemmän!
Tämä nyt oli tällainen pikainen "pakko päästää jotain asiaa ulos" - blogi.
Tässä ei tunnu olevan mitään järkeä, mutta onko näissä pakko aina ollakaan?
Tänään ensimmäistä kertaa neljään päivään olen ollut enemmän pois sohvalta kuin siellä. Olen maannut sohvalla vain yhdet päiväunet ja muuten ollut ylhäällä. Wou - edistystä.
Kyllä tämä tästä rakas Hemppa poika 💙💙💙
![]() |
| Kuvaaja: Katja |
![]() |
| Kuvaaja: Katja |
![]() |
| Koiramallina Lahden Musti&Mirrissä. En muista kuvaajan nimeä |
![]() |
| Koiramallina Lahden Musti&Mirrissä. En muista kuvaajan nimeä |
Hermu on joskus ollut niin nuori ja komea mies😍😍💙💙




Kommentit
Lähetä kommentti