Lääkärin kontrolliaika ja suunnitelmia tulevaan

Maanantaina 31.5. oli taas työterveyslääkärin kontrolliaika. Kello 10.20 olisi pitänyt ajaa 25km lääkärin vastaanotolle, mutta olin vaihtanut jo viikonloppuna ajan puhelinajaksi. Tiesin, että tulen olemaan maanantai aamuna melko raato edellisen päivän pitkästä matkustamisesta.

Sunnuntaina lähdimme Saksan kotoa klo 8.00 aamulla ja olimme Suomen kotona klo 21.30. Oli todella pitkä ja uuvuttava matkustuspäivä. 
Joten olen todella iloinen siitä, että nämä puhelinajat onnistuu myös työterveyden kautta!

Juttelimme työterveyslääkärini kanssa yleisesti siitä, että miten menee, miten jatkan työntekoa nyt loman jälkeen ja millä prosentilla, lääkityksistä (unilääke + ahdistuslääke) ja lääkityksien purkamisesta.

Yleisesti siitä miten menee - kerroin nyt työterveyslääkärilleni, että olen muuttamassa syyskuussa Saksaan. En ollut halunnut kertoa asiaa hänelle aiemmin ennen kuin kaikki on 110% varmaa ja nyt se on varmaa sillä uusi työsopimus on allekirjoitettu.
Kerroin, että työtaakka vähenee huomattavasti sillä uudessa työpaikassa on vain 3 ihmistä töissä ja 5 vai 6 avustajaa. 
Kiire ja työtaakka tulee siis vähenemään huomattavasti eikä työ tule olemaan niin kiireistä ja kuormittavaa kuin mitä se nyt on. 
Toki keskustelimme paljon myös siitä, että nyt kun elämä muuttuu radikaalisti niin ei todellakaan kannata lääkitystä purkaa. Minun kohdallani onneksi helpottaa se, että paikka on minulle jo ennestään tuttu minne menen ja kuin myös asuinalue. Eli en lähde täysin sokkona ulkomaille asumaan ja töihin.
Ja kohdallani varmasti myös se helpottaa, kun olen jo vuosia pitänyt Saksan kotiamme turvapaikkanani. 
Kerroin lääkärille, että on ihanaa pitkästä aikaa sanoa, että menee oikeasti ihan kivasti. Yksittäisiä surkeita päiviä edelleen on, mutta se on normaalia. Nukun yöt heräämättä (toki yksittäisiä heräilyjä on, mutta ne heräämiset ilman syytä on poissa). Ei painajaisia joka yö - toki nyt olen alkanut nähdä vain outoja unia. Ne ei onneksi herätä.

Jatkan nyt töitä 80%. Eli keskiviikot vapaata. Onneksi tänään onkin välipäivä. Maanantai ja eilinen työpäivä oli todella kuormittavat loman jälkeen ja eilen illalla tunsin kuinka kehossani ei ole enää yhtään energiaa - joka paikkaan koski kun liikuin. 
Töissäkin kävelin vain hiljalleen paikasta A paikkaan B. En meinannut eilen aamulla herätä herätyskelloon klo 6.00 aamulla. Yleensä kun kuulen ensimmäisen "plim" herätyskellosta niin herään ja laitan sen heti pois päältä ja nousen - ei eilen. Eilen aamulla jossain unten mailla kuulin kyllä herätyskelloni, mutta mietin vain unissani, että mikä ihme tuo meteli on. Ennen kuin havahduin.
Olin niin väsynyt eilisen päivän, että unohdin jo oikeasti tärkeitä asioita kuten nimiä ynnä muuta.
Veikkaan, että tämä 80% työaika on hyvä. Saan yhden lepopäivän työpäivien välissä.

Lääkityksinä menee tällä hetkellä edelleen ahdistuslääke Citalopram 20mg sillä 1 tabletti aamuisin annostuksella jonka psykiatri silloin määräsi. Se edelleen auttaa ja ne kovat masennusoireet ynnä muut sivuvaikutukset ovat poissa. 
Unilääkkeenä on mennyt Mirtazapin 1/4 tabletti 1 tunti ennen oletettua nukkumaanmenoaikaa. Unta syventävää lääkitystä en tarvitse. Nämä ovat väsyttäviä lääkkeitä sillä yhdessä vaiheessa aloin kärsiä siitä, että en saanut illalla unen päästä kiinni vaikka olin kuinka kuoleman väsynyt. 
En ole vielä uskaltanut luopua unilääkkeestä.

Unilääkkeeni eivät onneksi aiheuta riippuvuutta tai vieroitusoireita joten kun minusta tuntuu sitä, että pärjään ilman voin vain lopettaa lääkkeen.
Nyt kyllä meinasin kokeilla toista unilääkettä jonka psykiatri silloin minulle määräsi, mutta tabletin muodon vuoksi minun on ollut lähes mahdotonta pilkkoa siitä 1/4 tablettia ilman pillerinpuolittajaa. Eilen olin töistä puolittajan lainaan joten nyt pääsen kokeilemaan Ketipinoria.

Sain mieheltäni lahjaksi tämän muumikirjan johon olenkin alkanut pitämään "tunne päiväkirjaa". Tämä on kyllä auttanut minua paljon käsittelemään ja ymmärtämään tunteitani. Ensiviikon maanantaina minulla onkin aamulla taas terapeutin kanssa puhelinaika ja minun täytyykin tästä vihkosesta mainita. 
Ja toki myös muista ongelmista itsetuntooni / minäkuvaani liittyen. 

Työterveyslääkärini kanssa aloimme jo keskustella myös ahdistuslääkkeeni lopettamisesta.
Se menee tällä hetkellä ainakin loppuvuoteen ennen kuin voin itse katsoa ja miettiä, että voinko sen lopettaa. 
Hän sanoikin, että isoin virhe on se, että kun tuntuu menevän todella hyvin vähän aikaa niin ihminen lopettaa lääkityksen kun ei enää koe sitä tarpeelliseksi ja sitten kaikki ahdistus ja masennusoireet palaa. 
Tätä olen itsekin ajatellut ja juurikin sen vuoksi en todellakaan ole lähtenyt sen asian kanssa leikkimään. 
Kiltisti syön lääkkeitä juuri niin kauan kun lääkäri määrää. 
Lääkäri sanoi, että nyt kun on muutto ulkomaille tulossa ja uusi työ ja muutenkin isoja muutoksia elämään tiedossa niin minun voisi olla viisainta miettiä lääkityksen purkamista vasta aikaisintaan noin 3 kuukautta muutoksien jälkeen - jos oloni on edelleen todella hyvä eikä sen suurempia ahdistuskohtauksia ole ollut. Hyviä päiviä pitää olla huomattavasti enemmän kuin huonoja.
Tällä hetkellä näin onkin, mutta isot muutokset ovat stressaavia ja sen vuoksi voi aiheuttaa ahdistusta.
Katsotaan siis loppuvuodesta, että millainen on olo ja miltä näyttää.

Aiko murunen tuli kotiin maanantaina 💙
Kävin hakemassa Aikon kotiin töiden
jälkeen kasvattajan luota, kiitos miljoonasti
maailman parhaalle kasvattajalle ja ystävälle
Aikon hoidosta💜💜