Hiljaisuus talossa

En ole ollut kahteen kuukauteen yksin. 
Ensin olin kesäloman Saksassa ja sitten mieheni oli täällä Suomessa kuukauden. 
Eikä siinä ole mitään "ongelmaa" minulla olla yksin kotona - ainakaan normaalisti.

Mutta nyt olen ensimmäistä kertaa kotona yksin niin, että Hermu ei ole kotona.
Hermu ei ole enää täällä seuraamassa tipsutteleva ääni tassuissaan ja kiljumassa ja haukkumassa turhanpäiväisiä asioita. On ihan liian hiljaista.

Telkkari on päällä. Sieltä tulee leijonan luola.
Ei sillä, että katsoisin telkkaria, ei pysty keskittymään. Pitää vain olla jotain ääniä, koska Aikokin vain nukkuu. Taisi eiliset leikkitreffit olla oikeasti väsyttävä.

En tiedä, on vain jotenkin niin yksinäinen olo yhtäkkiä. Ihan niin kuin mieheni olisi vienyt kaiken kiinnostukseni, energiani ja innostukseni mukanaan.
Kotiin kun tulin niin oli ihan sellainen olo, että olen aivan loppu.

No onneksi on töitä. Ei ole kaikki päivät ihan yksinäisiä ja hiljaisia.
Täytyy vain keksiä mahdollisimman paljon tekemistä siksi aikaa, kun mieheni tulee takaisin Suomeen ja muuttohommat alkaa.