Burnout, työuupumus, ahdistus, sairasloma - olenko epäonnistunut ihmisenä / työelämässä?

 Asia jota itse olen miettinyt todella paljon edellisen vuoden aikana ja juurikin sen vuoksi olen vain jatkanut työntekoa vaikka olen huomannut jo merkkejä uupumisesta joita kehoni ja mieleni yritti minulle viestittää pitkän aikaa.

Ehkä myös se, että tiedostin ne kyllä ja tiesin että peli pitäisi viheltää poikki ennen kuin sattuu jotain pahempaa ja suurempaa mutta ei. En niin tehnyt. Koska en voinut luovuttaa.

Koska olisin heikko.
Olisin luovuttaja.
Olisin tunteellisesti herkkä ja heikko.
Minulla ei ole paineensietokykyä.
En ole mitään.

Mitä sitten jos jään ja pitää palata takaisin töihin? Kuinka kieroon työyhteisössä minua katsotaan, että olen ottanut "omaa lomaa". 
Vain koska minusta ei näy päälle päin tunteet joita tunnen sisälläni ja ajatukseni joita mietin päivittäin.

Paljon olen kuullut sitä, että miten voi olla masentunut tai ahdistunut kun se ei näy ulos päin. Miten muka voin olla ahdistunut koko ajan jos kotona on kaikki hyvin?
Miten voin olla työuupunut kun olenhan vasta valmistunut enkä edes tehnyt vielä paljon elämäni aikana töitä.
Uskoisin, että hyvin moni ahdistuneisuutta ja masennusta sairastavat eivät sitä ulospäin näytäkään. Vain ihmiset jotka oikeasti tuntee tietävät ja huomaavat, että jonkin on vialla.

Koen edelleen näitä samoja syyllisyyden tunteita tasaisin väliajoin. Enää en niin paljon kuin ehkä ensimmäiset neljä viikkoa sairaslomallani. 
Edellisellä kerralla minusta ei tuntunut enää pahalta toimittaa esimiehelleni sairaslomatodistusta, mutta sitten kun kuulin että kuinka vajaalla miehityksellä he ovat joutuneet tekemään töitä ja muiden työtaakkaa myös minun takiani on kovempi, niin palasi syyllisyys. 
Myönnän, että en olisi halunnut tätä asiaa kuulla ollenkaan.
Mutta syyllisyyden tunne siitä, että jään niin sanotusti "en kipeänä" sairaslomalle on ihan omaa luokkaansa. Olen tavallaan työkykyinen fyysisesti, mutta henkisesti kokovartalo kipsissä. Toki esimiehenikin sanoi, että on se sitten jalka tai pää paketissa, niin ollaan sairaslomalla niin kauan, että raaja on kunnossa.

Tiedänkin, että ei ole minun asia miettiä ja murehtia sitä, että kuinka he siellä pärjäävät ilman minua, mutta en voi sille mitään. Mietin sitä edelleen.
Meillä on työpaikalla ollut aina todella hyvä henki ja autettu toisiamme asiassa kuin asiassa joten ehkä senkin takia tunnen syyllisyyttä, että olen jättänyt mukavat työkaverit pulaan.

EI, EI JA EI!

Asia kun EI ole niin!

Kuka vain voi sairastua ahdistukseen, masennukseen, työuupumukseen tai saada burnoutin ihan yhtä lailla kuin sairastua flunssaan tai saada noroviruksen. 
Ihan yhtälailla olet oikeutettu hakemaan sairaslomaa tällaisessakin tilanteessa ja pitämään huolta itsestäsi niin kauan, että olet taas työkuntoinen.
Niin minä nyt tein. Ja vihdoin pitkästä aikaa koen, että voin ehkä tammikuussa jopa palata töihin. Toki työtehtäviä ja työtunteja on muokattu minulle sopivaksi, että työtaakka pysyy alle oman jaksamisen jolloin ei oteta takapakkia parantumisen kanssa. Mutta pitkästä aikaa minusta on tuntunut tällä viikolla hyvältä. Huomenna tulee viikko edellisestä kontrollista ja olen koko tämän viikon ajan voinut jo paremmin. Ehkä lääkityksen ansiota, ehkä ei. En tiedä.

Mutta silti aina mielessäni pyörii. Olenko epäonnistunut ihmisenä jos normaali työnteko on minut rikkonut?
Olenko ollut vain turhan vahva ja sinnitellyt alkavista tunteistani huolimatta joka johti burnoutiin?
Olenko vain heikko?
Paraneeko tämä työtä vaihtamalla?
Paraneeko tämä maisemaa vaihtamalla?

Arvaankin, että monella pyörii samanlaisia ajatuksia mielessä jotka samanlaisessa tilanteessa ovat tai ovat olleet. Tällaisessa tilanteessa kun muutenkin ajatukset ovat täysin vääristyneet ja itse sen tiedostakin, mutta silti niiden asioiden miettimistä ja itsensä syyllistämistä ei osaa lopettaa.

Oletteko te kokeneet vastaavaa tai minkälaisia ajatuksia teillä on tai on ollut rakkaat lukijat? 
Olisi mukavaa saada lukea kokemuksia ja keskustella myös teidän kanssanne, kommentit voi nimittäin jättää myös nimettömänä! 

Ihanaa viikonloppua joka alkaa huomenna! 💟😎